
Voiko mies olla presidentti?
Tämän kysymyksen esittivät puheessaan sekä
Jutta Urpilainen että
Paavo Arhinmäki 15.12. Pikkuparlamentissa järjestetyssä
Onko politiikalla sukupuolta? -seminaarissa. He totesivat, että maassamme on kasvanut sukupolvi, joka voi tätä kysyä, sillä sille on ollut normi, että maata johtaa nainen. Poliitikot painottivat myös, että nyt on viimeinenkin lasikatto politiikassa murrettu, kun Suomessa on nainen ensimmäisenä valtiovarainministerinä.
Matka on ollut pitkä. Suomen ensimmäiseen eduskuntaan valittiin 181 miestä ja 19 naista kansanedustajiksi. Suomen ensimmäinen naisministeri, Miina Sillanpää, valittiin tehtäväänsä 85 vuotta sitten. Hän kohtasi poliittisella urallaan paljon vastustusta, mutta siitä huolimatta tuli valituksi ministerin tehtävään ja toimi myös kansanedustajana kaikkiaan 38 vuoden ajan. Sillanpää oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka esimerkillään raivasi tietä muille naispoliitikoille.
Nykyisen eduskunnan kansanedustajista 85 on naisia, kolmessa viimeisimmässä hallituksessa naisia on ollut noin puolet ja naisia on toiminut pääministereinä. Edustuksellisen demokratian miesvaltaisuus on murtunut, mutta se on vaatinut sitkeää ja määrätietoista työtä. Seminaarissa pohdittiin sitä, miten naiset ovat päässeet näille vaikutusvaltaisille paikoille ja mitä naisten osuuden kasvaminen edustuksellisessa demokratiassa on tuonut mukanaan.
Seminaarin järjestivät sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoyksikkö ja eduskunnan naisverkosto.
85 vuotta ensimmäisen naisministerin valinnasta
Suomen ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää oli kansalaisvaikuttaja, edelläkävijä ja yhteiskunnallinen havainnoija
13.12.2011 tuli täyteen 85 vuotta Suomen ensimmäisen naisministerin valinnasta. Miina Sillanpää valittiin pitkän kansanedustajakauden jälkeen Väinö Tannerin hallituksen toiseksi sosiaaliministeriksi. Vaatimattomista oloista lähtenyt Miina Sillanpää toimi aktiivisesti köyhien, naisten ja lasten puolestapuhujana. Asiat, joiden puolesta hän työskenteli, ovat edelleen ajankohtaisia.
Miina Sillanpää työskenteli päämäärätietoisesti tasa-arvon ja ihmisoikeuksien eteen. Hänelle tärkeitä asioita olivat muun muassa samapalkkaisuus sekä lasten ja yksinhuoltajien asema. Hän otti osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kirjoitti muun muassa naisiin kohdistuvan väkivallan, ihmiskaupan ja prostituution vastaisia kannanottoja.
Miina Sillanpää ja naisjärjestöt ja tekivät paljon töitä ajaakseen naisten ja huono-osaisten asemaa. Heillä oli vastassaan paljon ennakkoluuloja. Vallitseva asenneilmapiiri vaati rohkeutta käydä vastavirtaan ja puolustaa kaikkein heikoimpia. Heitä, jotka ovat nykyisessä hyvinvointiyhteiskunnassammekin vaarassa unohtua.
Taustansa ansiosta Miina Sillanpää tiesi, millaista oli köyhyys. Siksi hän ajoi arjen asiaa ja teki ihmisläheistä politiikkaa. Lasten asiassa sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksissä hän oli edelläkävijä, jopa hyvinvointivaltion esitaistelija. Työssään organisaattorina ja toteuttajana häntä ajoivat eteenpäin henkilökohtaiset ominaisuudet: Rohkeus, sitkeys, johdonmukaisuus ja käytännöllisyys. Nykypolitiikoista lähinnä Miina Sillanpäätä politiikan sisältökysymyksissä sekä toiminnan määrätietoisuudessa on presidentti Tarja Halonen.
Naiset arjen taitajina -seminaari 26.5.2008 aloitti Miina Sillanpään Seuran seminaarisarjan Miina Sillanpään perintö.
Vuoden 2010 seminaari järjestettiin Lepopirtillä 26.5. ja aiheena oli
Ikäkatastrofi vai silta tulevaan , jossa haluttiin nostaa esiin vanhushoidon palvelutyön moninaisuutta ja sellaisia vanhustyötä rikastavia käytäntöjä, joita eri hoitoyksiköissä on kehitetty ja kehitteillä.
Osaan Ikäkatastrofi vai silta tulevaan -seminaarin aineistosta voit tutustua oheisista linkeistä: